Saatanan saatana

Aiemmin päivällä:

Aivan vitunmoinen rage päällä. Tekis mieli aukoa turpaa jokaikiselle vastaantulijalle. Yhyy, siitä vois vaikka kehkeytyä riita. Saispa ainakin saatana purettua tätä paskaa johonkin.

Oikeastihan ei mikään sinänsä ole huonosti. Perusasiat on hyvin, nää perinteiset katto pään päällä ja muuta paskaa, jolla ei oo mitään tekemistä vittu minkään kanssa.

Tänäänhän en saanu vittu pidennyksiä pysymään päässä niin ettei ne oo joko puoliksi irti ja näkyy joka vitun kulmasta tai sitte tippuvat muuten vaan. Vihaan mun hiuksia.

Tuo mun ukkokaan ei vittu käsitä tätä saatanan paskaa, mikä mun sisällä riehuu. Ja vielä paskamaisinta on se, että mä nään jatkuvasti painajaisia, jotka koskee mun isää. Se joko ei tunne mua tai sitten se kuolee, mutta saan sen hetkeksi kuitenkin elvytettyä henkiin, jonka jälkeen se kuolee joka tapauksessa. Mä en kestä sitä ajatusta, että isä kuolee ihan oikeasti, vaikka tiedän että se on edessä kuitenkin. Miks just meidän perhettä pitää kohdata kaikki saatanan paska. Kaikki helvetin alzheimerit ja vitun dementiat.

Terapiassakaan ei taaskaan ollu tuota yhtä ämmää, joka on vähän väliä poissa sieltä. Vittu se ei ikinä ees puhu siellä mitään, eikä koskaan kerro mistään sen ongelmista, että mitä sille on viikon sisällä tapahtunu. Se oli kolme kertaa pois ja vissiin tuli väkisin sitte neljännelle kerralle, ettei sitä heitetä ulos ryhmästä. Vittu sen olis saanu jo aikaa sitten saatana pistää ulos! Minkä vitun takia se tuhlaa meidän RYHMÄLÄISTEN aikaa sillä, ettei ilmesty paikalle ja sitte on semmonen saatanan hiljanen idiootti. Jos se ei saatana osaa sitoutua tuohon ryhmään niin jäis vittu kotia sitte itkemään.

Sitte verenpainetta nostaa kaikki saatanan ihkupohkupaskakuvat Facebookissa, jotka pilaa mun päivän täysin. Saatanan R hylkäs mut kun löysi ittellensä ämmän ja nyt ku kaikki on niin ihkupoksua niin unohdetaan kaverit saatana. Se on sitten turha tulla itkemään että voivoi, kun oli ensimmäinen riita ja päläpälä. Ihan ku mulla ei olis mitään saatanan merkitystä kenellekään, koska ei kukaan ole kiinnostunut mun elämästä sitten pienintä tippaakaan.

YKSI AINUT ihminen uskalsi multa kysyä Facebookissa, privaattiviestillä, että mikä mulla on ja mä arvostan sitä ihan helvetisti. Ja jos joku luuli, että se oli joku mun kavereista, niin paskanvitut. Tunnen tän henkilön kuitenkin, mutta ei sinänsä olla oltu tekemisissä. Mutta pisteet sille ihmiselle, joka uskalsi kysyä.

Mun on ihan turha puhua mun siskolle näistä asioista, koska ei se tuu koskaan ymmärtää näitä mun mielialan vaihteluja. Ei se osaa asettua mun asemaan, ei nyt eikä ikinä tule osaamaankaan. Ei tätä voi kukaan muu ymmärtää kuin se henkilö ite, jolla tämä paska on. Äiti on tietenkin se, jolle mä soitan joka asiasta, mutta en mä viitti sitä kokoajan kuormittaa kaikella, koska se joutuu kuitenkin isän kanssa vääntämään koko ajan.

Sitte vielä ahistaa asua täällä saatanan Oulussa. Tässä vitun pienessä kämpässä, neljäkytäneljä vitun neliötä ja kaks ihmistä asuu tässä. Alkaa seinät kaatumaan päälle. Vuokrakin on ihan taivaissa, eikä tää sijaintikaan nyt SINÄNSÄ ole mitenkään kummonen, vaikka kaupunginosasta tykkäänkin.

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan jouduin tänään ottamaan pillerin. Vetäsin 15mg Opamoxia ja ahistus hävisi. Pitää varmaan ottaa lääkärin kanssa ens tiistaina puheeksi, että pitäskö jotain rauhottavaa vähän lisätä tai jotain. Tuntuu että seinät kaatuu kaikki päälle. Ja kun yks asia menee päin helvettiä, niin sitten menee kaikki muukin.

Päivällä tuossa olin irkin puolella ja tulin maininneeksi että yks mun lemppariartisteista on tulossa Provinssirokkiin ja otin puheeksi että jos hankkis sinne VIP-lipun, että jos kävis niin hyvä säkä, että pääsis näkeen sitä vaikka VIP-baarin puolella. No tää mun ajatushan lytättiin heti, että vitun urpo, ei sitä kuitenkaa kiinnosta hengaa missää vitun baarissa ja pläällöefdes. VITUSTAKO NE SEN TIETÄÄ!? Ja onko se niiltä pois, jos MÄ maksan itte oman lippuni?!

Perkele.